Pukki toi koirille Puzzle bone-aktivointipelin. Puzzle Bonen puisessa pelilaudassa on koloja joihin piilotetaan nameja ja kolot voi peittää laudassa liukuvilla kansilla. Meillä on ennestään Nina Ottosonin Dog Brick, joka toimii vastaavalla idealla, mutta on malliltaan vähän erilainen, sitä ei vain ole vuosiin tullut käytettyä. Tänään testattiin Puzzle Bone, vuorotellen kaikkien kanssa. Oli hauska huomata miten erilaiset lähestymistavat kullakin mopsilla ongelmaan oli. Yume ja Ming keskittyivät ehkä eniten tekemään nenätyötä, ne selvästi yrittivät paikantaa missä kolossa on vielä nami ja yrittivät sen jälkeen avata ko. luukkuja. Madden ja Killen lähestymistapa perustui enemmän voimaan kuin älyyn, ne alkoivat nopeasti paiskoa peliä sinne tänne siinä toivossa että nami jostain kolosta lentäisi ulos. Tinker, joka on tottunut siihen, että sille välillä piilotetaan nameja ympäri huonetta, napsi pelistä ensin helpoimmat, näkyvissä olevat namit ja lähti sitten etsimään josko nameja löytyisi tutuista piiloista pelin ulkopuoleltakin. Puppe tarjosi katsekontaktia heti kun helpoimmat namit oli pelistä löytyneet, mutta kun se ei auttanut, keskittyi etsimään niitä pelistä. Kaikista taitavin pelaaja oli Fazer. Se siirteli kansia tottuneesti ja järjestelmällisesti. Fazer on aikanaan pelannutkin sen verran Dog Brickiä, että sillä oli varmasti osuutta asiaan. Muut tuskin vielä nyt ensimmäisellä pelikerralla ymmärsivät luukkujen siirtelystä mitään, ehkä toisella ja kolmannella jo paremmin…
Puzzle bonen kolot ovat mopsin tylpälle kuonolle vähän turhan syvät, mutta mehän tuunattiin peliä laittamalla aukkoihin maitopurkin korkit, jonka jälkeen palkka tuli sopivasti pelaajan ulottuville.

Alla Nina Ottosonin Dog Brick, päällä Puzzle bone.